Demokraattisen naisverkoston kannanotot

Kaikki tuki terveydenhuoltoväen vaatimuksille

Julkilausuma kansainvälisen naistenpäivän alla (1.3.2006)

Kuntapalvelut kuntoon ja naisten työ kunniaan

Rauhan ja yhteistyön maailma on mahdollinen

Kaikki tuki terveydenhuoltoväen vaatimuksille

Kuukausien myötä kiristynyt tilanne sosiaali- terveydenhuollossa alkaa näkyä ja tuntua. Takana on prosessi, jonka aikana on sosiaali- terveydenhuollon resursseja supistettu, organisaatioita muutettu, palveluja ulkoistettu ja yksityistetty.

Seuraukset näkyvät nyt jo vahvasti palveluissa, jotka eivät ole riittäviä. Vanhustenhoito niin vanhainkodeissa kuin kotona olevilla on jäänyt kaiken jalkoihin, lapsia hoidetaan liian suurissa ryhmissä päiväkodeissa, sairaaloissa tehdään työtä vuorotta liian pienellä henkilöstöllä. Lisäksi työsuhteissa pätkätyöt ovat yleistyneet niin, että alle 30-vuotiaista jo lähes puolet joutuu tekemään pätkätyötä ammattitutkinnoista huolimatta.

Nyt kyse ei ole enää pelkästään henkilökunnan jaksamisesta. Silloin ei riitä sitoutuminen työhön, jos voimavarat ihmisestä loppuvat. Silloin ei kehumalla päästä pidemmälle.
Kyse on myös palveluja tarvitsevista ihmisistä: sairaista, vanhuksista, lapsista – jotka kaikki ovat voimattomia puolustautumaan tässä tilanteessa.
Mutta kyse on ennen muuta poliittisista päättäjistä.

Tilanne ei olisi tällainen, mikäli hallitukset ja eduskunta eivät olisi omilla päätöksillään jo vuosien ajan ohjanneet kehitystä tähän.
- Siihen on liittynyt poliittinen tarve saada julkisen sektorin menoja alas EMU - kriteerien vuoksi.
- Siihen on liittynyt koko uusliberalistisen politiikan ideologia, jossa tavoitteena on yksityistää julkiset palvelut.
- Siihen on liittynyt koko globalisaatiokehitys, jossa kaikki alistetaan markkinavoimille ja niiden vaatimuksille. Sairaat, lapset ja vanhukset eivät siinä järjestelmässä tuota. Korkeintaan jos yksityisten palvelujen maksajina pystyvät maksamaan niin paljon, että käyttävät niitä, tuottavat he voittoa yksityisten palelujen tuottajille.

Nyt tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon riittävästi lisää pätevää henkilökuntaa. Nyt ei asiaa korjata ’syöttäjillä eikä kävelyttäjillä’. Vanhustenhuolto ei voi olla armopaloja eikä vapaaehtoistyötä. Lasten oikeus päivähoitoon määritellään. Laki sanoo myös sanansa terveydenhuollosta. Edes vähimmäisvaatimuksia pitäisi noudattaa. Mutta kun sekään ei aina toteudu. Työnantajat rikkovat tietoisesti lakia, ottavat suuriakin riskejä.

Nykytilanne ei saa jatkua

Jotta henkilökuntaa saadaan lisää, ja nuoret hakeutuvat näille aloille, tarvitaan muutos. On ehdottomasti lisättävä henkilökuntaa. Mutta sen toteutumiseksi on myös huolehdittava näiden alojen palkkatasosta. Nyt meillä maksetaan palkkaa 83 % OECD-maiden keskitasosta vastaavilla aloilla. Naisten euro on todella pieni! Lisäksi sitä rikkoo yleistetty pätkätyöpolitiikka.

Ennen kuin palkkataso on korjattu ja työsuhdepolitiikka muutettu pätkätöistä vakinaisiksi, ei tilanne korjaannut. Siksi sosiaali- terveydenhuollon työntekijöiden ja aktiivisten kansalaisten vaatimukset ovat oikeutettuja. Demokraattinen naisverkosto antaa täyden tukensa näille vaatimuksille.

Helsinki 22.4.2006
Demokraattisen naisverkoston hallitus

Julkilausuma kansainvälisen naistenpäivän alla
1.3.2006

Suomessa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet sata vuotta sitten. Silti työ- ja kotielämässä naiset ovat keskimäärin huonommassa asemassa kuin miehet. Monessa muussa maassa tässä maailmassa naisten asiat ovat vielä sellaisella tolalla, että sitä ei meistä kukaan - ei mies eikä nainen - voine ymmärtää. Mutta myös meidän keskuudessamme on yhteisöjä, joissa tasa-arvoa ei ole ymmärretty.

Lainaamme tässä Stokely Carmichaelin puhetta Berkeleyn valkoisille opiskelijoille syyskuussa 1966. Tuolloin oli black power voimissaan. Eikä syyttä. Rotusorto oli USA:ssa edelleen vallalla. Sen jälkeen on paljon tapahtunut. Silti rotujen todellinen tasa-arvo on vielä unelmaa. Sama koskee sukupuolten tasa-arvoa.

Siis mustaa pantteria vapaasti mukaillen: Naiset kaikkialla maailmassa ovat syntyneet vapaina kuten miehetkin. Me naiset tiedämme hyvin, että olemme vapaita ja että meille kuuluvat samat oikeudet kuin miehillekin. Kaikki miehet eivät vain sitä ymmärrä. Siksi se on selitettävä heille tavalla tai toisella. Miesten ei tarvitse antaa meille vapautta ja oikeuksia. Heidän pitää vain lakata kieltämästä niitä meiltä. Me tiedämme, että naisina olemme ihmisiä siinä kuin miehetkin. Siksi meillä on oltava samat oikeudet kuin miehilläkin.
Vieläkin osalle miehistä on muistutettava, että naiset ovat tasa-arvoisia, eivätkä vain vaaliuurnilla vaan myös kodeissa ja työpaikoilla.

Naisiin kohdistuva sorto on julminta niissä yhteiskunnissa ja yhteisöissä, joissa perimätietoon ja vanhaan tapaan vetoava käytäntö asettaa naisen täysin alistettuun asemaan. Tästä johtuvat niin sanotut kunniamurhat, joissa ei ole mitään kunniallista.
Kun Suomessa maahanmuuttajayhteisössä jatketaan väärän kunnian perinnettä, siihen on viranomaisten puututtava paljon ankarammin kuin nyt tapahtuu. Muiden kansojen kulttuurien kunnioittaminen on yksi asia, ja siitä ei pidä tinkiä. Maan lakeja on kuitenkin kaikkien täällä noudatettava. Ei saa olla niin, että naisten on piileksittävä ja pelättävä henkensä edestä omien perheenjäsentensä tuomiota. Jos naista uhataan surmalla, asiaan on voitava puuttua ennen kuin mitään tapahtuu. Sukulaisten tuomitseminen murhasta ei palauta uhria eloon. Jos täällä asuu ihmisiä, jotka eivät sen vertaa ymmärrä, että jättäisivät kotoaan lähtevän naisen rauhaan, heidät on voitava karkottaa maasta. Tässä on ilmeisesti lainsäätäjille tehtävä. Kunniamurhat on yksiselitteisesti tuomittava ja estettävä. Se on vähintä, mitä tasa-arvo meiltä vaatii.

Kunnioitamme uskontoja, aatteita ja perinteitä. Kuitenkin vaadimme, ettei niiden nimissä aseteta toista sukupuolta alempaan ja alisteiseen asemaan.

Demokraattinen naisverkosto

------ takaisin ylös -------

Tikkurilassa 15.5.2004
Kuntapalvelut kuntoon ja naisten työ kunniaan!

Kunnallisten palvelujen alasajo on merkinnyt naisten työn alasajoa, etenkin naisvaltaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Samalla kun kunnat vetäytyvät vastuustaan työnantajina ja palvelujen tarjoajina, naisia painostetaan takaisin hellan ääreen hoitamaan ilmaistyönä lapsiaan ja ikääntyviä sukulaisiaan. Pysyvän suurtyöttömyyden oloissa suuresta osasta naisia on tullut ei-toivottua, tarpeetonta liikaväestöä, joka joustaa omista toiveistaan ja mahdollisuuksistaan pienen työeliitin urakehityksen ja Suomen talouskasvun hyväksi. Siten näistä naisista on kasvamassa moderni köyhälistö, jonka perusturva on yhä enemmän riippuvaista uusliberalististen markkinavoimien hyvästä tahdosta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaukset koskevat kipeimmin kaikkein köyhimpiä ja syrjäytyneimpiä naisia, joilla ei ole varaa hoidattaa itseään ja lapsiaan yksityisesti. Myös yksinäiset ja vähävaraiset vanhukset ovat vaarassa jäädä heitteille. Samalla kun jonot peruspalveluihin kasvavat, nämä huono-osaiset palvelujen tarvitsijat kurjistuvat entisestään.

Naisten ansiotyö on kuormittunut, pätkittynyt ja halventunut

Ne naiset, joilla vielä on vakituinen työ, tekevät työtään ylityöllistettyinä ja uupuneina, oman terveytensä ja henkisen hyvinvointinsa kustannuksella. Kustannustehokkaassa yhteiskunnassa ihmisten loppuun polttaminen kannattaa taloudellisesti. Saadaanhan uupuneen tilalle aina joku toinen, koska suuresta työvoimareservistä löytyy aina niitä, joilla ei ole varaa olla ottamatta vastaan orjatyötä.

Yli viidennes kaikista julkisella sektorilla työskentelevistä naisista tekee määräaikaista työtä, alle 35-vuotiaista naisista noin puolet. Pätkätyöt työttömyysjaksoineen koettelevat paitsi naisten terveyttä, myös aiheuttavat ristiriitoja perheissä ja parisuhteissa ja viivyttävät lasten hankintaa. Useat myös tekevät työtään mitättömällä palkalla ja olemattomilla työsuhde-eduilla saadakseen pitää edes nykyisen työnsä. Pätkätyö pitää hengissä mutta ei takaa toimeentuloa. Moni nainen joutuu vasten tahtoaan ottamaan vastaan pätkätyön, kun vaihtoehtona on pitkittynyt työttömyys, joka voi viedä lopullisesti mahdollisuudet sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Tavoitteena inhimillisesti kestävä kehitys

Suomen demokraattinen naisverkosto on käynnistynyt helmikuussa 2004 Suomen Kommunistisen Puolueen naistoimintana. Verkosto on avoin kaikille, demokraattisesti ajatteleville ja aktiivisesta toiminnasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneille naisille.

Tavoitteenamme on saattaa naisten ja perheiden arkiset ongelmat politiikan keskiöön. Tuomme kannanotoissamme ja muussa toiminnassamme esiin hyvinvointipalvelujen, työllisyyden ja perhe-elämän toisiinsa vaikuttavia, monimutkaisia sidoksia naisten jokapäiväisessä elämässä. Erityisesti meitä huolettavat kunnallisten palvelujen jatkuva heikentäminen ja heikennysten suorat vaikutukset naisten työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin.

Me emme hyväksy naisten hyväksikäyttöä kuormitettuina, alipalkattuina pätkätyöläisinä, ilmaisina kotiorjina tai syrjäytettyinä työttöminä. Vaadimme peruspalveluiden tuntuvaa parantamista ja palveluiden yksityistämisen lopettamista. Vaadimme työn jakamista ja lakisääteistä, vakituista 6 tunnin työpäivää kaikille ansiotasoa alentamatta. Pidämme erittäin tärkeänä maahanmuuttajanaisten laajamittaista integroimista työelämään, ja heille kuuluvat mielestämme samanlaiset työehdot kuin suomalaisille.

Rakennetaan yhdessä inhimillisesti kestävää kehitystä itsellemme ja lapsillemme!

Demokraattinen naisverkosto

------ takaisin ylös -------

Helsingissä 18.4.2003
Rauhan ja yhteistyön maailma on mahdollinen

Helsingin demokraattiset naiset kannattaa Suomen pitämistä sotilaallisesti liittoutumattomana, rauhanvälitykseen suuntautuvana sekä vain siviilikriisinhallintaan pitäytyvänä.

Me rauhan oloissa kasvaneet ja lapsiamme rauhanajatteluun kasvattaneet naiset tunnemme sodan vain kuulopuheilta, toisin kun meitä edeltäneiden sukupolvien naiset. Tiedämme kuitenkin väkivallan, oikeudettomuuden ja raiskausten kohdistuvan aikamme sodissa ennen muuta siviileihin, naisiin ja lapsiin.

Nyt on uhkana, että rauhan tilassa pitkään elänyt Suomi joutuu mukaan Naton sotilaalliseen kriisinhallintaan, joka käsittää tiedustelutoimia ja iskuja vihollisen maaperällä sekä rikollisten ja terroristien kiinniottamista. Se toisi myös Suomelle vihollisia.

Ne sadat suomalaiset nuorukaiset, joita näihin iskujoukkoihin kaavaillaan, eivät enää puolustaisi maatamme, vaan osallistuisivat hyökkäyssotiin. Niissä he joutuvat aiheuttamaan kärsimystä alistetuille kansoille, siviileille, naisille ja lapsille. Tätä emme maallemme emmekä nuorillemme toivo.

Vaadimmekin päättäjiltä Suomen pitämistä rauhan ja ystävällisten naapuruussuhteiden tiellä. Tuemme julkilausuttua pyrkimystä kansainväliseen yhteistyöhön. Uudelle EU:lle epädemokraattisesti valmisteltu perustuslakiluonnos antaa kuvan, että se on valitsemassa militaristisen varustautumisen vastauksesi sosiaalisiin ongelmiin ja tasa-arvon puuttumisesta kumpuavaan vastarintaan. Suomi voisi viedä kansainvälisen yhteistyön ensisijaisuutta koskevan ajattelun myös EU:hun.

Meidän mielestämme toisenlainen maailma on mahdollinen. Se on tavallisten ihmisten toiveiden mukainen rauhan ja kansainvälisen yhteistyön maailma.

- Helsingin demokraattiset naiset -

------- takaisin ylös -------