Ajankohtaista

Laila Räikkä
Puheenvuoro Tampereen sosiaalifoorumin seminaarissa
Naisten köyhyys ja perusturva 16.5.2009

Naisten köyhyys

Köyhyys on ruma sana. Nälkä on ruma sana. Mutta niille, jotka joutuvat nämä kokemaan, se on ihmisoikeusrikos. Köyhyyttäkin mitataan. On olemassa absoluuttisesti köyhiä, jotka ovat asunnottomia vailla perusturvaa, terveydenhuoltoa, ravintoa. Ja sitten on ns. suhteellisesti köyhiä, jotka saavat tuloja alle 60 % yhteiskunnan mediaanitulosta. Minusta "suhteellisesti köyhä" on outo ilmaisu. Köyhä kuin köyhä. Ja se joka meillä Suomessa saa toimeentulotukea 400 - 500 euroa/kk tietää varmasti olevansa köyhä.

Olivatpa köyhyyttä mittaavat laskutoimitukset mitä tahansa, ns. lama on ylikansallisen rahavallan toistuva ilmiö. Minä syytän kapitalismia eli ylikansallista rahanvaltaa köyhyydestä ja kaikkinaisesta ihmisen elämän kurjistamisesta, esimerkkinä siitä tämä lama. Laman alaisia me olemme kaikki miehet, naiset ja kaikki maailman kansat. Tämän ahneen ihmisarvosta piittaamattomuuden alle katson myös kuuluvan kaiken senkin köyhyyden, joka koskee erityisesti naisia.

YK:n tietojen mukaan:
Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä.
Miljardilla ei ole puhdasta juomavettä.
2,5 miljoonaa ihmistä elää ilman vessaa ja viemäröintiä.
11 miljoonaa lasta kuolee nälkään tai ripuliin.
18 miljoonaa ihmistä kuolee köyhyydestä johtuviin sairauksiin.
113 miljoonaa elää äärimmäisessä köyhyydessä, heistä 70 % naisia.
Naiset tekevät puolet maailman ruoasta, mutta ansaitsevat vain 10 % maailman tuloista.

Suomessa pitkäaikaisköyhistä 90 % on naisia. Suomalainen köyhyys on laajempaa kuin arvataankaan. Kun naiset saivat äänioikeuden, saivat sen myös varakkaat naiset, maattomat, köyhät varattomat miehet. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole toteutunut. Naiset ovat pätkätyöläisiä, heillä on heikommat etenemismahdollisuudet työuralla. Naisten työttömyysaste on suurempi. Naisilla on huomattavasti pienemmät palkat, naisen euro on edelleen 80 senttiä. Tämä kaikki heijastuu eläkkeeseen ja muuhun ansiosidonnaiseen tuloon ja sosiaaliturvaan, esim. ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan ja äitiysrahaan.

Sosialismin romahduksen jälkeen katosivat poliittisesta sanastosta oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, demokratian laajentaminen ja tasa-arvo. Näin pääsi kapitalismin koura kurjistamaan ihmisarvon ja tekemään naisesta vielä huono-osaisemman. Yleensä huono-osaisista huonoimman. Edellisen laman jälkeen naisten pätkätyöt ovat lisääntyneet 11 %. Yksinhuoltajaperheistä kaksi kolmesta on suurissa vaikeuksissa. Yksinhuoltajat ovat usein äitejä. Työttömyys ja naisten kehnot palkat iskevät lujasti ja masentavasti perheen ilmapiiriin. Viime lamasta köyhien lasten määrä on kolminkertaistunut. Näin meillä on myös nälkäisiä lapsia. Leipäjonot kasvavat eikä sosiaaliluukuilta ehditä hoitaa riittävästi apua ihmisille.

Eläkeläisnaisista 2/3 elää alle köyhyysrajan. Vanhusten itsemurhat ovat lisääntyneet.

Ihmisarvolla ei ole arvoa näillä rahamarkkinoilla. Naisenkin köyhyyden syvin syy on talousjärjestelmä. Häikäilemätön voitontavoittelu ja vastuuttomat kasinopelit. Tämä talousjärjestelmä tarvitsee omat köyhänsä ja työttömänsä.
Me naiset, työskennellään me yhdessä uudenlaisen maailman puolesta. Me emme ole vielä näyttäneet mihin kaikkeen pystymme. Onhan meillä sydän.